Korvausilma asunnossa: mistä alipaineen tunnistaa ja miten korvausilmaventtiilit mitoitetaan?

Korvausilma asunnossa tarkoittaa hallitusti ulkoa tuotavaa ilmaa, joka korvaa keittiöstä, WC:stä ja pesutiloista poistettavan ilman. Jos korvaavaa ilmaa ei tule riittävästi, asuntoon syntyy liian suuri alipaine. Silloin ilma hakeutuu sisälle sieltä, mistä se helpoimmin pääsee: porraskäytävästä, postiluukusta, ikkunoiden raoista, viemäristä tai rakenteiden epätiiviistä kohdista.

Korvausilmaongelmaa ei kannata ratkaista avaamalla satunnaisia reittejä tai muuttamalla poistoventtiilien säätöjä. Toimiva ratkaisu perustuu ilmanvaihtojärjestelmän tyyppiin, mitattuihin ilmavirtoihin ja korvausilmaventtiilien valmistajan ilmoittamaan kapasiteettiin. Näin alkuperäinen järjestelmä voidaan säilyttää ja sen toimintaa parantaa hallitusti.

Korvausilma asunnossa: alipaineen tavalliset oireet

Liiallisen alipaineen voi huomata ulko-oven käyttäytymisestä. Jos ovi tuntuu raskaalta avata mutta kevenee ikkunan avaamisen jälkeen, paine-ero on todennäköinen selitys. Myös postiluukun viheltäminen, ilmavirta porraskäytävästä ja voimakas veto ikkunan tiivisteiden kohdalta viittaavat siihen, ettei asunto saa ilmaa suunniteltujen reittien kautta.

Hajut antavat toisen vihjeen. Alipaine voi vetää asuntoon kellarin, porraskäytävän, naapuriasunnon tai rakenteiden hajuja. Pesutilan lattiakaivosta tuleva haju voi liittyä kuivaan vesilukkoon tai viemärin tuuletukseen, joten pelkkä hajuhavainto ei vielä osoita korvausilman puutetta. Oireiden ajoitus auttaa: paheneeko haju liesikupua käytettäessä tai silloin, kun talon poistoilmanvaihto toimii tehostetulla teholla?

Miksi korvausilman puute aiheuttaa vetoa ja hajuja?

Asunnon ilmanvaihto muodostaa kokonaisuuden. Poistoilma kulkee venttiilien kautta keittiöstä ja märkätiloista kanavistoon, mutta saman ilmamäärän täytyy päästä asuntoon ulkoa. Jos varsinaiset korvausilmaventtiilit ovat suljettuja, tukossa tai liian pieniä, poistoilmanvaihto laskee asunnon painetta ja etsii vaihtoehtoisia ilmavuotoreittejä.

Vedon tunne ei siksi tarkoita, että korvausilmaventtiilit pitäisi sulkea. Sulkeminen voi keskittää ilmavirran kylmiin ja epäpuhtaisiin vuotokohtiin. Oikein sijoitettu venttiili johtaa ilman hallittuun paikkaan, tavallisesti oleskelu- tai makuuhuoneeseen. Lämmityslaite ja huoneilma sekoittavat sisään tulevaa ilmaa ennen kuin se siirtyy oviraoista kohti poistotiloja.

Korvausilmaventtiilin sulkeminen ei poista ilmantarvetta. Se siirtää sisään tulevan ilman hallitulta reitiltä rakenteiden rakoihin.

Korvausilmaventtiilien mitoitus perustuu ilmavirtaan

Korvausilmaventtiilien määrää ei voi määrittää luotettavasti pelkän asunnon pinta-alan perusteella. Mitoituksessa selvitetään suunniteltu tai mitattu poistoilmavirta, asukasmäärä, huoneiden käyttötarkoitus ja venttiilien painehäviö. Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta antaa suunnittelulle vähimmäistasoja, mutta olemassa olevan rakennuksen ratkaisu pitää sovittaa sen alkuperäiseen ilmanvaihtotapaan.

Venttiilin nimelliskoko ei kerro yksin sen läpäisemää ilmamäärää. Valmistajan käyrä tai taulukko ilmoittaa, kuinka monta litraa sekunnissa venttiili läpäisee tietyllä paine-erolla ja säädöllä. Jos asunnosta poistetaan esimerkiksi yhteensä 40 l/s, korvausilmareittien pitää tuoda vastaava ilmamäärä hallitusti. Neljä venttiiliä voisi tällöin välittää noin 10 l/s venttiiliä kohden, jos valmistajan tiedot, huonejako ja tavoiteltu paine-ero tukevat ratkaisua.

Venttiilit jaetaan kuiviin tiloihin niin, että makuuhuoneet ja olohuone saavat ulkoilmaa. Yksi suuri venttiili voi aiheuttaa paikallista vetoa, vaikka sen kokonaiskapasiteetti riittäisi. Useampi oikein sijoitettu venttiili jakaa ilmavirran tasaisemmin. Samalla on tarkistettava, että oviraot tai muut siirtoilmareitit eivät kurista ilman kulkua poistotiloihin.

Korvausilma asunnossa voidaan korjata järjestelmää vaihtamatta

Painovoimaisessa tai koneellisella poistolla toimivassa rakennuksessa korjaus voi tarkoittaa nykyisten venttiilien puhdistamista, suodattimien vaihtamista tai venttiilien säätämistä. Puuttuvien venttiilien tilalle voidaan asentaa rakennukseen ja julkisivuun sopivat korvausilmaventtiilit, jos taloyhtiö hyväksyy muutoksen. Ikkunaremontin yhteydessä vanhat ilmaraot ovat voineet kadota, vaikka poistoilmanvaihto on jäänyt ennalleen.

Poistoventtiilejä ei pidä kiertää omin päin, koska niiden asento vaikuttaa koko järjestelmän tasapainoon. Ammattilainen tarkistaa venttiilien ilmavirrat, paine-eron ja siirtoilmareitit. AK-Talotekniikka Oy:n ilmanvaihdon asennuksiin ja mittasäätöihin kuuluva tarkastus auttaa erottamaan korvausilman puutteen kanaviston, puhaltimen tai poistoventtiilien ongelmista.

Milloin alipaine ja korvausilmaventtiilit pitää mitata?

Mittaus kannattaa tilata, jos oven avaaminen vaatii selvästi voimaa, hajut kulkeutuvat asuntoon tai oire muuttuu ilmanvaihdon käyntiaikojen mukaan. Myös ikkunoiden uusiminen, keittiöremontti ja liesikuvun vaihto voivat muuttaa paineolosuhteita. Savukynä tai ohut paperi näyttää ilmavirran suunnan, mutta se ei mittaa ilmamäärää eikä kerro järjestelmän tasapainosta.

Ammattilainen mittaa poistoilmavirrat venttiileiltä ja paine-eron ulkovaipan yli soveltuvalla mittalaitteella. Tuloksia verrataan suunnitelmiin, venttiilien tietoihin ja rakennuksen ilmanvaihtotapaan. Tarkempi kuva mittauksen sisällöstä löytyy artikkelista ilmanvaihtokanavien mittauksesta ja säädöstä.

Taloyhtiössä havainnoista kannattaa ilmoittaa isännöitsijälle ennen venttiilin lisäämistä tai seinäläpiviennin tekemistä. Ilmanvaihto palvelee usein useita asuntoja, joten yhdessä huoneistossa tehty muutos voi vaikuttaa muihin. Mittaustulosten perusteella voidaan valita rajattu korjaus, joka säilyttää järjestelmän toimintaperiaatteen ja ohjaa ulkoilman tarkoitettujen venttiilien kautta.